114 KANSAINVÄLINEN SÄÄNTÖKIRJA 2022-2023 OSA 7 – RAJOITTAVAT RIKKEET © Suomen Jääkiekkoliitto & IIHF Tämän tulkinnan pohjalta voidaan tuomita ottelurangaistus, vaikka rike ei aiheuttaisi loukkaantumista. 57.5. PELIRANGAISTUS Kun pelaajalle on tuomittu tämän säännön perusteella iso rangaistus kampituksesta, ja päätuomarin tulkinnan mukaan tehty rike todennäköisesti vahingoitti vastustajaa, tuomitaan pelaajalle myös pelirangaistus. 57.6. RANGAISTUSLAUKAUS Kun puolueettomalla tai hyökkäysalueella olevaa kiekkoa hallitsevaa pelaajaa (tai sitä pelaajaa, joka olisi voinut saada kiekon haltuunsa ja hallintaansa), jolla ei ole muita vastustajia ohitettavaan kuin maalivahti, kampitetaan tai muutoin rikotaan takaapäin ja täten estetään kohtuullinen maalintekotilanne, tuomitaan rangaistuslaukaus ei-rikkoneelle joukkueelle. Kuitenkaan päätuomarin ei pidä katkaista peliä ennen kuin hyökkäävä joukkue on menettänyt kiekon hallinnan puolustavalle joukkueelle. Tämän säännön tarkoituksena on palauttaa rikotulle joukkueelle kohtuullinen maalintekomahdollisuus, jonka sen menetti rikkeen myötä. Jos kuitenkin rikottu pelaaja pystyy palauttamaan ja saamaan kohtuullisen maalintekotilanteen (tai kanssapelaaja pystyy luomaan kohtuullisen maalintekotilanteen) ei rangaistuslaukausta tuomita, vaan rikkeen mukainen rangaistus ilmoitetaan ja tuomitaan, jos tilanteesta ei synny maalia. Kiekon hallinnalla tarkoitetaan kiekon liikuttamisesta mailalla, käsin tai jalkaterällä/jalan alaosalla. Jotta rangaistuslaukaus voidaan tuomita takaapäin rikotulle pelaajalle, täytyy seuraavat neljä (4) kriteeriä täyttyä: (I) Rike täytyy tapahtua puolueettomalla alueella tai hyökkäysalueella (toisin sanoen kiekkoa kuljettavan pelaajan on täytynyt ylittää oma siniviivansa); (II) Rike täytyy tapahtua takaapäin (paitsi, jos läpiajon yhteydessä maalivahti rikkoo edestäpäin); (III) Kiekkoa hallussa pitävältä ja hallitsevalta pelaajalta (tai pelaajalta, joka selvästi olisi saanut kiekon haltuunsa ja hallintaansa) estetään kohtuullinen maalintekotilanne. Se tosiseikka, että pelaaja onnistuu laukaisemaan, ei automaattisesti poista tältä tilanteelta rangaistuslaukauksen perusteita. Jos rike tapahtui takaapäin ja pelaajalta riistettiin rikkeellä parempi kohtuullinen maalintekomahdollisuus, silloin rangaistuslaukaus pitäisi edelleen tuomita; (IV) Kiekkoa hallussa pitävällä ja hallitsevalla pelaajalla (tai pelaajalla, joka selvästi olisi saanut kiekon haltuunsa ja hallintaansa) ei saa olla yhtään vastustajaa itsensä ja maalivahdin välissä. Jos päätuomarin mielestä pelaaja osuu ensin kiekkoon ja sen jälkeen kaataa vastustajan, rangaistuslaukausta ei tuomita, mutta pieni rangaistus kampituksesta tuomitaan. On huomattava, että jos hyökkäävä pelaaja onnistuu pääsemään maalivahdin ohitse eikä hänellä ole yhtään puolustavan joukkueen pelaajaa itsensä ja vartioimattoman maalin välissä, ja maalivahti tai joku muu puolustava pelaaja rikkoo häntä takaapäin, maalia ei silti tuomita, koska maalivahti on yhä jäällä. Tilanteesta tuomitaan rangaistuslaukaus. 57.7. TUOMITUT MAALIT Jos puolustava joukkue on ottanut maalivahdin pois jäältä ja puolueettomalla tai hyökkäysalueella olevaa kiekkoa hallitsevaa pelaajaa (tai pelaajaa, joka olisi voinut saanut kiekon haltuunsa ja hallintaansa), jolla ei ole vastustajia ohitettavaan itsensä ja vartioimattoman maalin välissä, kampitetaan tai muutoin rikotaan ja täten estetään kohtuullinen maalintekotilanne, päätuomarin pitää välittömästi katkaista peli ja tuomita maali hyökkäävän joukkueen hyväksi.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=