OSA 10 – PELIN VIRTAUS KANSAINVÄLINEN SÄÄNTÖKIRJA 2022-2023 149 © Suomen Jääkiekkoliitto & IIHF 81.1. PITKÄ Tätä sääntöä varten punainen keskiviiva jakaa jääalueen kahdeksi puoliskoksi. Jos sen joukkueen pelaaja, joka on jäällä tasalukuinen tai pelaajamäärältään suurempi kuin vastustaja (ylivoima), laukaisee kiekon, lyö kiekon kädellä tai aiheuttaa kiekon kimpoamisen omalta kenttäpuoliskoltaan vastustajan maaliviivan yli, peli katkaistaan. Tätä sääntöä varten kiekon kimpoaminen pätee vain, kun kiekon on alun perin laukaissut rikkonut joukkue. Tätä sääntöä varten kiekkoa hallussa pitäneen joukkueen viimeinen kosketuspaikka kiekkoon määrittää syntyykö pitkä vai ei. Näin ollen kiekkoa hallussa pitäneen joukkueen täytyy saavuttaa keskiviiva (”gain the line”), jotta pitkää ei synny. Keskiviivan saavuttamisella tarkoitetaan, että kiekon vielä ollessa pelaajan mailassa kiekko yltää punaiselle keskiviivalle (ei pelaajan luistimet), jotta mahdollinen pitkä poistuisi. Tämän säännön tulkintaa varten on kaksi arvioitavaa kohtaa pitkän yhteydessä. Linjatuomarin täytyy ensimmäiseksi määrittää, että kiekko tulee ylittämään maaliviivan. Heti kun linjatuomari määrittää, että kiekko ylittäisi maaliviivan, pitkä saatetaan päätökseen määrittämällä kumpi pelaaja (hyökkäävä tai puolustava) saavuttaisi kiekon ensin. Linjatuomarin täytyy tehdä tämä jälkimmäinen päätös viimeistään, kun ensimmäinen pelaajista saavuttaa päätyalueen aloituspisteiden tasan pelaajan luistinten ollessa määräävä tekijä. Jos kiekko on laukaistu tai ammuttu siten, että kiekko kiertää laitoja pitkin ja/tai liukuu takaisin keskialuetta kohti, sama toimintaohje on voimassa samoin etäisyyksin, eli linjatuomarin pitää arvioida, kumman joukkueen pelaaja koskisi kiekkoa ensin. Selvennykseksi, määräävänä tekijänä on, kumpi pelaaja saavuttaisi kiekon ensin, ei kumpi pelaaja saavuttaisi päätyalueen aloituspisteet ensin. Jos luistelukilpailu kiekolle on niin tasaväkinen, että on liian vaikea määrittää, kumpi pelaajista, silloin kun ensimmäinen pelaajista saavuttaa päätyalueen aloituspisteiden tasan, ehtisi kiekolle ensin, niin pitkä tuomitaan. Kiekon osuminen tai kimpoaminen tuomaristosta ei automaattisesti kumoa mahdollista pitkää. Jos kiekosta ei kisata, niin pitkää ei vihelletä ennen kuin puolustavan joukkueen kenttäpelaaja ylittää oman puolustusalueensa siniviivan ja kiekko ylittää maaliviivan (ei kuitenkaan maalitolppien välistä). 81.2. PITKÄ – ALOITUSPAIKKA Pitkän jälkeen hyökkäävällä joukkueella on oikeus valita, kummasta päätyalueen aloituspisteestä aloitus suoritetaan. Jos päätuomarin mielestä puolustava joukkue pitkän tilanteessa tarkoituksellisesti pidättäytyy yrittämästä kunnolla tavoitella kiekkoa, kun heillä on siihen mahdollisuus, päätuomarin tulee katkaista peli ja määrätä seuraava aloitus rikkoneen joukkueen lähimmästä päätyalueen aloituspisteestä. Jos linjatuomari on erehtynyt katkaistessaan tilanteen pitkänä (riippumatta siitä, pelaako toinen joukkue vajaalukuisena), seuraava aloitus suoritetaan kaukalon keskipisteestä. 81.3. MAALIVAHTI Jos linjatuomarin mielestä, maalivahti näyttelee kiekon pelaamista, yrittää pelata kiekkoa tai luistelee kiekon suuntaan pitkän aikana, mahdollista pitkää ei tuomita ja peli jatkuu. Jos kuitenkin maalivahti on laillisesti maalialueen ulkopuolella yrittäessään mennä pelaajapenkille vaihtaakseen korvaavaan kenttäpelaajaan eikä hän millään tavoin yritä pelata kiekko, pitkää ei kumota tämän osan mukaisesti. Jos maalivahti on maalialueen ulkopuolella ennen kuin pitkä laukaistaan ja maalivahti vain yksinkertaisesti vetäytyy alueelleen yrittämättä pelata kiekkoa tai teeskennellä kiekon pelaamista, pidetään mahdollinen pitkä voimassa. 81.4. PELAAJIEN VAIHTAMINEN PITKÄN YHTEYDESSÄ
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=