66 KANSAINVÄLINEN SÄÄNTÖKIRJA 2022-2023 OSA 4 – RANGAISTUSLAJIT © Suomen Jääkiekkoliitto & IIHF Jos rangaistuslaukauksesta tehdään maali, seuraava aloitus suoritetaan kaukalon keskipisteestä. Jos rangaistuslaukauksesta ei tehdä maalia, seuraava aloitus suoritetaan toisesta sen päätyalueen aloituspisteestä, johon rangaistuslaukausta suoritettiin, paitsi jos toinen sääntö määrää muusta aloituspaikasta, kuten ”siniviivapelaajien” meno katkolla hyökkäysalueen aloitusympyröiden ylätasan yli tai hyökkäävän joukkueen rangaistuksen takia. → Sääntö 76.2 (Aloituspaikat) 24.6 TULOKSET Jos rangaistuslaukauksen tuloksena syntyy maali, rikkoneelle pelaajalle tai maalivahdille ei tuomita lisärangaistusta, ellei rangaistuslaukauksen aiheuttanut rike edellytä isoa rangaistusta, ottelurangaistusta tai käytösrangaistusta, jolloin kyseinen rangaistus tuomitaan. Jos rangaistuslaukauksen aiheuttanut rike normaalisti edellyttää pientä rangaistusta, niin riippumatta rangaistuslaukauksen tuloksesta, pientä rangaistusta ei tuomita. Jos rangaistuslaukauksen aiheuttanut rike normaalisti edellyttää kaksinkertaista pientä rangaistusta tai rikkoneelle joukkueelle tuomitaan samassa pelitilanteessa ylimääräinen pieni rangaistus, ei ensimmäistä pientä rangaistusta tuomita, koska rangaistuslaukaus tuomittiin menetetyn maalitilanteen palauttamiseksi. Toinen pieni rangaistus tuomitaan ja kärsitään riippumatta siitä, syntyykö rangaistuslaukauksesta maali. Rike kuulutetaan kaksinkertaisena pienenä rangaistuksena asianmukaisesta rikkeestä ja pelaajan täytyy kärsiä siitä vain kaksi (2) minuuttia. Mikään rangaistus ei pääty, jos joukkue tekee maalin rangaistuslaukauksesta. Jos joukkueen hyväksi tuomitaan kaksi (2) rangaistuslaukausta samalla pelikatkolla (kaksi (2) eri rikettä kahta (2) eri pelaajaa kohtaan), vain yksi (1) maali voidaan tehdä tai tuomita samalla pelikatkolla. Jos ensimmäisen rangaistuslaukauksen tuloksena syntyy maali, toista rangaistuslaukausta ei voida suorittaa, mutta toisesta rikkeestä tuomitaan asianmukainen rangaistus. 24.7. AJANOTTO Jos rike, johon rangaistuslaukauksen tuomitseminen perustuu, tapahtuu todellisen peliajan aikana, tuomitaan rangaistuslaukaus ja se suoritetaan välittömästi normaaliin tapaan, vaikka viivettä olisi syntynyt päätuomarin hyödyntäessä siirrettyä rangaistusvihellystä antaen pelin jatkua, kunnes hyökkäävä joukkue on menettänyt kiekon puolustavalle joukkueelle, mikä takia kyseisen erän peliaika on saattanut loppua. Rangaistuslaukauksen suoritukseen tarvittavaa aikaa ei sisällytetä varsinaiseen peliaikaan tai jatkoaikaan. 24.8. RIKKEET Kun puolueettomalla tai hyökkäysalueella olevaa kiekkoa hallitsevaa pelaajaa (tai pelaajaa, joka olisi voinut saada kiekon haltuunsa ja hallintaansa), jolla ei ole muita vastustajia ohitettavanaan kuin maalivahti, rikotaan takaapäin ja täten estetään kohtuullinen maalintekotilanne, tuomitaan rangaistuslaukaus eirikkoneelle joukkueelle. Kuitenkaan päätuomarin ei pidä katkaista peliä ennen kuin hyökkäävä joukkue on menettänyt kiekon hallinnan puolustavalle joukkueelle. Tämän säännön tarkoituksena on palauttaa rikotulle joukkueelle kohtuullinen maalintekomahdollisuus, jonka se menetti rikkeen myötä. Jos kuitenkin rikottu pelaaja pystyy palauttamaan ja saamaan kohtuullisen maalintekotilanteen (tai kanssapelaaja pystyy luomaan kohtuullisen maalintekotilanteen) ei
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=