OSA 4 – RANGAISTUSLAJIT KANSAINVÄLINEN SÄÄNTÖKIRJA 2022-2023 67 © Suomen Jääkiekkoliitto & IIHF rangaistuslaukausta tuomita, vaan rikkeen mukainen rangaistus ilmoitetaan ja tuomitaan, jos tilanteesta ei synny maalia. Kiekon hallinnalla tarkoitetaan kiekon liikuttamisesta mailalla, käsin tai jalkaterällä/jalan alaosalla. Jotta rangaistuslaukaus voidaan tuomita takaapäin rikotun pelaajan hyväksi, täytyy seuraavat neljä (4) kriteeriä täyttyä: (I) Rike täytyy tapahtua puolueettomalla alueella tai hyökkäysalueella (toisin sanoen kiekko kuljettavan pelaajan on täytynyt ylittää oma siniviivansa); (II) Rike täytyy tapahtua takaapäin (paitsi, jos läpiajon yhteydessä maalivahti rikkoo edestäpäin); (III) Kiekkoa hallussa pitävältä ja hallitsevalta pelaajalta (tai pelaajalta, joka selvästi olisi saanut kiekon haltuunsa ja hallintaansa) estetään kohtuullinen maalintekotilanne. Se, että pelaaja onnistuu laukaisemaan, ei automaattisesti poista tältä tilanteelta rangaistuslaukauksen perusteita. Jos rike tapahtui takaapäin ja pelaajalta riistettiin rikkeellä parempi kohtuullinen maalintekomahdollisuus, silloin rangaistuslaukaus pitäisi edelleen tuomita; (IV) Kiekkoa hallussa pitävällä ja hallitsevalla pelaajalla (tai pelaajalla, joka selvästi olisi saanut kiekon haltuunsa ja hallintaansa) ei saa olla yhtään vastustajaa itsensä ja maalivahdin välissä. Jos päätuomarin mielestä pelaaja osuu ensin kiekkoon ja sen jälkeen kaataa vastustajan, rangaistuslaukausta ei tuomita, mutta pieni rangaistus kampituksesta tuomitaan. On huomattava, että jos hyökkäävä pelaaja onnistuu pääsemään maalivahdin ohitse eikä hänellä ole yhtään puolustavan joukkueen pelaajaa itsensä ja vartioimattoman maalin välissä, ja maalivahti tai joku muu puolustava pelaaja rikkoo häntä takaapäin, maalia ei silti tuomita, koska maalivahti on yhä jäällä. Tilanteesta tuomitaan rangaistuslaukaus. → Lisätietoja: Liite IV – Taulukoiden yleiskatsaus – Taulukko 11.
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=